Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Versomeditaatio

2.11.2015

Versomeditaatio



Elävä ravinto on jäänyt kesän hyvien kokemusten jälkeen tavaksi sen verran, että kasvatan ituja ja versoja edelleen lounasruuakseni. Olo on energinen ja hyvä. Selkeästi se kokeilujeni mukaan sopii minulle. Versojen kasvatus on myös sopiva käytännön harjoitus tavalliseen viikkooni.

Kuvassa on jokaviikkoinen traditio. Valmiiksi kasvaneet auringonkukanversot puhdistetaan nyppimällä siemenet pois ja pussitetaan viikon evässalaattien tekoa varten. Siemeniä on aika paljon, ne näkyvät kuvassa mustina. Harjoittamiseen on paljon materiaalia siis.


Ympäristö ei ihan ole sama kuin mökillä kesällä laiturilla auringossa. Mutta tästäkin hetkestä pyrin tekemään mahdollisimman miellyttävän. Olen valinnut terveellisen ruokavalion ja se sopii minulle. Teen tietoisia valintoja ja käytän aikaa versojen ja itujen kasvattamiseen. Totta puhuen minulla menisi enemmän aikaa viikossa niiden hankkimiseen muualta. 

Otan puhdistushetken verran aikaa itselleni ja ajatuksilleni. Joku voisi kutsua sitä meditaatioksi. Pyrin olemaan läsnä ja  ajattelen aktiivisesti korkeintaan kiitollisuutta ruokaani kohtaan. Muita ajatuksia tulee ja menee, mutta niin se on aina. Mindfulness summitissa puhutiin paljon siitä, miten tärkeää on huomata mielensä vaeltavan ja palauttaa se sitten lempeästi kohteeseen. Se on jo edistymistä, kun huomaa, ettei koko ajan ole läsnä sille mitä tekee.

Keskityn arvostamaan vihreää ruokaani, se ravitsee minut ja antaa minulle vitamiineja ja hivenaineita helposti imeytyvässä muodossa. Kiitän siemeniä ja multaa, kiitän valoa ja vettä, jotka minulle ruuan tekevät.



Olisiko sinulla arjessa vastaavanlaisia hetkiä otettavaksi harjoitukseksi?



Ei kommentteja: